voima seuraa totuutta

Viime vuosien aikana olen saanut nähdä yhä kirkkaammin, mitä Shaktin kanssa työskentely todella tarkoittaa käytännössä. Olen nähnyt sen sekä omassa elämässäni että asiakkaideni elämässä. Siksi haluan puhua tästä rehellisesti ja purkaa hieman niitä käsityksiä, joita Shaktiin ja heräämiseen liitetään.

Usein henkinen herääminen yhdistetään siihen, että jokin voima herää meissä. Tämä ajattelu näkyy erityisesti nykyisessä modernissa kundaliinikentässä, jossa kundaliini nähdään usein yksilöllisenä Shaktin voimana ihmisessä. Tällöin ajatellaan helposti, että herääminen tapahtuu, kun tämä voima saadaan virtaamaan voimakkaasti erilaisten harjoitusten tai aktivointien kautta. Siksi tällainen voiman herättäminen nähdään usein henkisenä läpimurtona tai jopa valaistumisena.

Voimakkaita energiakokemuksia voi tapahtua joillekin matkan varrella. Perinteissä niitä ei kuitenkaan pidetä polun päämääränä, eikä niitä ole tarkoitus tavoitella.

Monissa klassisissa Intialaisissa viisausperinteissä Shakti ei ole voima, joka täytyy herättää. Se ei ole tekniikka tai harjoitus, joka johtaisi suoraan valaistumiseen. Shakti on tietoisuuden luova voima, joka toimii osana tietoisuuden avautumista.

Siksi Shaktin liike on osa heräämisen prosessia. Valaistuminen ei kuitenkaan perinteessä tarkoita energian voimakasta kokemista, vaan tietoisuuden kirkastumista, jossa todellisuus alkaa näyttäytyä sellaisena kuin se on.

Kun tietoisuus kirkastuu, myös yksi asia alkaa vähitellen tulla näkyväksi. Elämänvoima on ollut meissä koko ajan. Usein se on vain sidottu pelkoon, rooleihin, samaistumisiin tai tapoihin elää, jotka eivät ole olleet meille totta. Kun nämä alkavat purkautua, elämänvoima ei synny uutena, vaan vapautuu vähitellen siitä, mikä on pitänyt sitä sidottuna.

Shaktin kanssa työskentely ei tarkoita elämänvoiman herättämistä, vaan sellaisten olosuhteiden luomista, joissa Shakti voi liikkua ja vapautua. Hiljaisuus, meditaatio, mantra, rukous, läsnäolo ja rakkauden kenttä voivat olla tällaisia tiloja. Niissä mieli hiljenee ja ihminen alkaa kuulla itseään selkeämmin. Samalla myös totuus alkaa tulla näkyvämmäksi.

Premashaktissa juuri tämä ymmärrys on keskeinen. Kyse ei ole erityisten kokemusten tavoittelusta tai elämänvoiman aktivoimisesta, vaan siitä, että elämänvoima saa tilaa liikkua rakkauden kannattelemassa kentässä.

Kun näin tapahtuu, Shakti alkaa vähitellen purkaa sitä, mikä peittää totuuden. Samalla sen liike muuttuu usein yhä hienovaraisemmaksi.

Monissa perinteissä sanotaan, että mitä hienovaraisemmaksi Shaktin liike tulee, sitä kirkkaammin tietoisuus ilmenee. Siksi voimakas kokemus ei välttämättä tarkoita syvempää muutosta. Usein juuri hienovaraisempi ja hiljaisempi liike ulottuu syvemmälle.

Joogisissa ja tantrisissa perinteissä sanotaan myös, että mitä hienovaraisemmaksi Shakti tulee, sitä enemmän se alkaa muistuttaa Shivaa. Shiva ja Shakti kuvaavat tietoisuuden kahta puolta. Shakti on liike, elämänvoima ja luova voima, jonka kautta elämä syntyy, hengittää ja muuttuu. Shiva taas viittaa puhtaaseen tietoisuuteen, hiljaisuuteen ja siihen läsnäoloon, joka on kaiken liikkeen taustalla.

Aluksi Shakti näyttäytyy usein liikkeenä. Ihminen voi tuntea kehossa energiaa, värähtelyä, tunteiden voimistumista tai erilaisia sisäisiä kokemuksia. Mutta kun tämä liike hienovarais­tuu, se ei enää näyttäydy voimakkaina ilmiöinä. Se alkaa muuttua hiljaisuudeksi, selkeydeksi ja läsnäoloksi.

Siksi sanotaan, että mitä hienovaraisemmaksi Shakti tulee, sitä enemmän se alkaa näyttää Shivalta.

Kun tämä hiljaisuus ja selkeys kirkastuvat, myös oman elämän totuus alkaa paljastua tavalla, jota ei enää voi ohittaa.

Silti totuuden näkeminen ei vielä tarkoita, että elämme sen mukaan. Usein juuri se on kaikkein vaikeinta.

Tämä näkyy myös Bhagavad Gitassa, yhdessä Intian tunnetuimmista viisausteksteistä. Sen alussa Arjuna tietää jo sydämessään, mikä on oikein, mutta hän epäröi toimia sen mukaan. Krishna auttaa Arjunaa näkemään selkeämmin ja toimimaan sen mukaisesti.

Yksi suurimmista kärsimyksen lähteistä on se, että tiedämme jo sisimmässämme, mikä on totta, mutta emme vielä elä sen mukaan. Kun näin tapahtuu, elämme ikään kuin kahteen suuntaan yhtä aikaa. Syvempi ymmärrys näkee jo totuuden, mutta ehdollistunut mieli pitää kiinni vanhasta. Juuri tämä ristiriita kuluttaa suuren osan elämänvoimastamme. Tämä ristiriita pysyy yllä, kun ylläpidämme rooleja, tukahdutamme tunteita ja vältämme näkemästä sen, minkä jo sisimmässämme tiedämme.

Kun ihminen alkaa vähitellen elää enemmän sen mukaan, minkä tietää todeksi, sisäinen ristiriita alkaa hellittää. Elämänvoima ei enää kulu epätoden ylläpitämiseen. Se ei ole sidottu enää sisäiseen ristiriitaan. Se vapautuu ja samalla tietoisuus kirkastuu. Siksi voidaan sanoa, että voima seuraa totuutta.

Shaktin työ ei lopulta näy ensisijaisesti kokemuksissa, vaan siinä, miten elämme. Vasta, kun totuus tulee eletyksi elämässämme, voidaan puhua todellisesta muutoksesta.

Juuri tämä vaihe, jossa totuus alkaa tulla eletyksi elämässä, on usein heräämisen vaikein osa. Siksi olen parhaillaan rakentamassa tukea juuri tähän vaiheeseen. Kerron siitä pian lisää.

Voit lukea täältä asiakkaideni tarinoita siitä, miten Shaktin työ on alkanut integroitua heidän elämäänsä.